Järjestimme liikuntavarusteiden kierrättämisen edistämiseksi
Ota-jätä -pöydän. Pöydälle sai tuoda vanhoja talviliikuntavarusteitaan (monoja,
suksia, sauvoja jne.) ja sisäpelikenkiä. Ylä- ja alakoululla oli tätä varten
varattu omat pöydät. Koululle jäävät välineet saatetaan ottaa myöhemmin
liikuntatunti käyttöön tai sitten ne toimitetaan SPR:n keräykseen.
Viime vuonna samainen järjestely tuotti hymyn monien
oppilaiden kasvoille. Tänä vuonna kuitenkin kierrätettävän tavaran määrä jäi
vähäisemmäksi – tai sitten se vaihtoi omistajaa niin nopeasti, ettei allekirjoittanut
ehtinyt huomata niitä. Harkinnassa on, jos keväällä järjestettäisiin joidenkin
muiden tavaroiden kohdalla samanlainen Ota-jätä -pöytä.
Yhtenäiskoulumme
jakaantuu kahteen rakennukseen ala- ja yläkouluun. Sähkön kulutus vuonna 2012
oli rakennuksien osalta seuraava: yläkoululla kului sähköä 224505 kWh ja
alakoululla kului 178711 kWh (euroissa tämä tarkoittaa noin 43 000). Alkutiedot
ovat tärkeitä, jotta voimme vertailla energian säästämiseen liittyvien
toimiemme tehoamista. Vertailua tosin hankaloittaa ensi vuonna alkava alakoulun
keittiön remontti.
Keräsimme
energian säästämisideoita oppilailta ja koulunhenkilökunnalta. Alla on koottu
lista kaikista ideoista:
Sähkölaitteet
Sammutetaan
kaikki laitteet joita ei käytetä (kokonaan ei vain virransäästö tilaan)
Esim.
kopiokone yöksi, opettajien kahvinkeittimet (voisi hankki termarit?)
Luovutaan
InfoTV:stä, niissä ei ole muuta hyödyllistä kuin ruokalista (minkä voisi
tulostaa ilmoitustaululle) ja ovatko ne yötäpäivää päällä?
Opettajat
saisivat säätää tietokoneidensa näytöt, niin ettei ne ole koko ajan päällä ja
ottaa koneet laturista kun akku on täynnä (samoin atk-luokan koneet)
Opettajien
autojen lämmittimiin ajastimet
Huolehditaan
varsinkin lomien ajaksi kaikki turha pois päältä
Vanhat koneet
vievät paljon sähköä. Molemmissa opehuoneissa on jääkaapit, jotka
todennäköisesti ovat sähkösyöppöjä. Keräävät pakastelokeroon jäätä jo hetkessä,
varsininkin yläkoulun kaappi.
Valaistus
Ei pidetä
turhaan valoja päällä
Sammutetaan
tunnin jälkeen valot
WC:ssä usein
jatkuvasti valot
Avataan noi
sädekaihtimet, päivällä usein näkee ilman valojakin
Koulun
pihalla on turhan myöhään valot
Lämmitys ja ilmastointi
Ainakin
yläkoulun lämpötilaa voi laskea asteella tai kahdella
Ilmoitetaan
vuotavista ikkunoista/ ovista eteenpäin
Ilmastointi
tulee säätää optimiksi (ei tuuleteta pitämällä käytävän ikkunoita tunnin ajan
auki talvella)
Voiko
ilmastoinnin säätää kevyemmälle yöksi? (mikä on minimi, ettei tule vahinkoja?
esim. lomia ajatellen)
Veden kulutus
Ei lasketa
turhaan vettä, esim. käsien pesun voi hoitaa tehokkaammin, eikä asuta liikka
tunnin jälkeen suihkussa
Huolehditaan,
että hanat menevät kiinni à ilmoitetaan vuotavista hanoista heti
eteenpäin
Onko
vesikalusteiden virtaama rajoitus kunnossa?
Muita keinoja
Suositaan
hankinnoissa myös ympäristöystävällisiä tuotteita, hinta ei saa olla ainoa
kriteeri
Jatketaan
kierrättämistä, tällöin vältetään uusien tavaroiden hankinta ja säästetään
välillisesti tuotantoon ja kuljetukseen kuluva energia
Rajoitetaan
paperin kulutusta, opettajille tulostusohjeet – kaikki eivät esim. tulosta
kaksipuoleisena
Ei heitetä ruokaa
roskiin, otetaan vain sen verran kuin syödään (välillinen energian kulutus)
Opettajat
voisivat suosia kimppakyytejä
Suositaan
ruokalan hankinnoissa lähiruokaa
Jokainen
koittaisi kiinnittää arjessa huomiota energian kulutukseen, ja jos ei osaisi
ratkaista ongelmaa, niin kysyisi sitten muilta tai pyytäisi apua
Joulu
alkaa lähestyä jolloin keke-ohjelma laitetaan hetkeksi sivuun (tai toki asioita
toteutetaan, mutta ei tuoda uusi ideoita käytäntöön – kun kuormitusta
opetushenkilöstöllä on muutenkin tarpeeksi). Aloitimme marraskuun aikana
energian säätämisen tekemällä muutoksi LVI-laitteiston ja valojen käyttöön. Ne
vastaavatkin koulujen energian kulutuksesta suurimman osan, LVI-laitteisto vie
57 % ja valaistus 27 % (lähde 1).
Yläkoulun
sisälämpötila laskettiin asteella (siellä kun oli selkeästi lämpimämpää kuin
alakoulun puolella, jota osa kuvailee ”viileähköksi”). Ilmastointia ei meidän
koulurakennuksissa kannata teknisentoimen mukaan vähentää yöaikaan, sen vuoksi
että välttyisimme sisäilmaongelmilta. Valaistukseen sen sijaan teimme
muutoksia. Yläkoulun käytävän valot eivät enää syty päälle klo 5.30 – en osaa yhtään
sanoa, että miksi ne edes ovat niin aikaisin syttyneet! (tästä parannuksesta
saamme kiittää mainiota talonmiestämme). Opettajat myös ohjeistivat oppilaita,
että valot voidaan sammuttaa kaikista tiloista, jos tilat ovat käyttämättä yli
kymmenen minuuttia. Vastoin yleistä käsitystä näin voi tehdä myös loisteputkien
kanssa (lähden 2). Opettajille välitettiin ohjeistus omien läppäreiden
asetuksien muuttamiseksi (nyt osan kannettavien näytöt loistavat kirkkaina
ympäri vuorokauden), sekä sähkölaitteiden sammuttamiseksi opettajien huoneista
työpäivän päätyttyä.
Tammikuussa
jatkamme energian säästämistä miettimällä mitkä yllä olevasta listasta voidaan
toteuttaa. Aivan tyysti toimintamme ei tosin katkea, sillä tarkoituksena on
toteuttaa, viime vuotuiseen tapaan joulukuussa talviliikuntavälineiden kierrätyspöytä.
Siitä lisää infoa myöhemmin.
Koulultamme
osallistuu Tuikkujahtiin 6, 7 ja 8lk. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota
kierrätyksen tärkeyteen ja helppouteen, sekä samalla kehittää oppilaiden
sosiaalisia taitoja tuikkujen keräämisessä tarvittavan verkostoitumisen avulla.
Mistä siis on
kyse? 6–8 luokkien oppilaat keräävät marras-tammikuun ajan tuikkujen käytettyjä
(ja puhdistettuja) alumiinikuoria, jotka sitten toimitetaan eteenpäin. Meidän
kilpailualueena on Ylä-Savo. Kerättyjen tuikkujen määrä suhtautetaan luokan
oppilasmäärään, ja sitten selvitetään, mikä luokka oli tehokkain kerääjä.
Voittajan luokkaretki kassa lihoo hieman ja muut saavat pienempiä palkintoja. Toki muidenkin luokkien oppilaat saavat tuoda koululle tuikkuja, alakoulun puolelle oli jo ilmestynyt keräyspisteitä! Luulen, että piakkoin yläkoululaisetkin ovat tuikkuja haalimassa…
Energian säästämistä koskeva alkukartoitus jatkui.
Käsittelin 6-9 luokkien kanssa niitä ongelmakohtia joita oppilaille
teettämässämme kyselyssä selvisi, nuorempien oppilaiden osalta luokanopettajat
tekivät saman oman luokkansa kanssa.
Energian tuotanto oli oppilaille aika vierasta, jokainen
osasi nimetä joitakin energian tuotantotapoja, mutta harva pystyi nimeämään
niitä yli kolmea kappaletta. Energian säästämisen osalta nähtiin tärkeäksi
taloudellinen säästö, mutta yhteyttä luonnonvarojen kulutukseen tai ympäristön
saastumiseen sen sijaan ei juuri tunnettu – johtuen ehkä siitä ettei
energiantuotantotapoja tunnettu. Kun kävin oppilaiden kanssa läpi energian
tuotantoa uusiutuvien ja uusiutumattomien energianlähteiden osalta, useampi
oppilaista kuitenkin tiesi niistä kohtuullisesti.
Luonnonvarojen kulutuksen osalta keskustelu lähti
mielenkiintoiseen suuntaan. Esittelin oppilaille WWF:n tilastoja joiden mukaan
me maapallon asukkaat kulutamme luonnonvaroja 1,5 maapallon edestä. Jos taas
kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme
kolmen maapallon luonnonvarat (lähde1).
Katsoimme tunnilla myös Petri Luukkaisen Tavara taivas
dokumenttielokuvan trailerin. Luukkainen teki mielenkiintoisen ja varsin
rohkean ihmiskokeen. Hän laittoi joululomallaan kaikki tavaransa varastoon ja
sääntöinä oli, että joka päivä hän saa sieltä hakea yhden tavaran, eikä uusia
saanut ostaa. Näin hän pyrki selvittämään mitkä tavarat todella ovat hänelle
tarpeellisia, sekä sen millaiseksi hänen elämänsä muuttuisi kun tavaroiden ja
kulutuksen merkitys vähenisi. (Pahoittelen trailerissa kuuluu kiroilua)
Traileri herätti runsaasti kommentteja, niin puolesta kuin
vastaan. Moni hämmästeli Luukkaisen rohkeutta, yhtä montaa asia nauratti.
Muutamat pitivät Luukkaisen koetta typeränä, koska ”kyllä sitä nyt tietää mitä
tarvitsee”. Tosin kaikki olivat sitä mieltä, että jos heidän perheensä nyt
muuttaisi, niin turhiakin tavaroita kyllä löytyisi (huom. siis turhaa
kulutusta, jonka tuottamiseen ja kuljettamiseen on kulunut luonnonvaroja).Keskusteluun
nousi myös kaikilla ryhmillä näkökanta, etteivät tavarat ole elämän tärkeimpiä
asioita. Lainatakseni erästä kuudennen luokan tyttöä: ”kyllä kaverit ovat
tärkeämpiä”.
Meidän energian säästämisen tavoitteena ei ole lopettaa
kaikkea kuluttamista, vaan miettiä onko kaikki kulutuksemme oleellista ja
välttämätöntä. Esimerkiksi tarkoituksena ei ole pitää opetusta talvella
kynttilän valossa, mutta voimme pohtia onko oleellista, että koulun ulkovalot
palavat sunnuntai iltaisin vielä kello 21.30?
Seuraava tehtävä on selvittää mistä meidän kannattaa
koululla lähetä energiaa säästämään? Mukana ideoimassa on oppilaiden ja
opetushenkilöstön lisäksi: keittiön väki, siistijät, nuorisotoimi, liikunnanohjaaja,
sekä kuraattori.
Vierailut jäteasemalla
jäivät viime keväänä kiireen keskellä tekemättä. Päätimme toteuttaa vierailut
nyt heti syksystä. Vaikka aihe ensisijaisesti liittyikin viime vuoden teemaan
(jätteiden määrän vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen) niin aihe alustaa
hienosti myös tämän vuotuista teemaa: energian säästäminen.
Ensimmäisenä
jäteasemalla vierailivat seitsemäsluokkalaiset. Koleasta säästä, ja osan mukaan
”pahasta” hajusta, huolimatta näytti, että vierailu oli suurimmasta osasta
mielenkiintoinen. Lähes kaikki oppivat vierailulla uutta jätteiden käsittelystä
ja kierrätyksestä.
Jäteasemalla
jokainen konkreettisesti näki miten paljon hyvää ja käyttökelpoista tavaraa
menee roskiin – josta muuten saa käydä itselleen hakemassa esimerkiksi
rakennusmateriaalia, kunhan pyytää luvan. Monelle oppilaalle oli uutta, että
myös koulun teknisen työn materiaaleista osa on ollut sieltä haettua.
Opettajana
uskon, että tällainen vierailu auttaa uuden tiedon hahmottamisessa ja
rakentumisessa. Ensimmäiseksi energian kulutuksen kohdalla ei tule ajateltua,
että energiaa kuluu myös tuotteiden valmistukseen ja kuljettamiseen ennen
niiden varsinaista kuluttamista. Vierailun aikana asia hahmottui useimmille
oppilaille konkreettisemmin.
”Kierrätys vaan on sellainen järkevä juttu”
– oppilas 7lk
Selvitimme
olisiko sähköyhtiöillä mahdollisuutta tehdä koulumme kanssa yhteistyötä.
Valitettavasti sekä Savon Voima että Fortum kieltäytyivät yhteistyöstä
resurssipulaan vedoten. Keitele on kuulemma sen verran kaukana, ettei heillä
ole mahdollisuutta lähettää koulullemme vierailijaa, energiaan liittyvää
materiaalia Fortumilta kuitenkin luvattiin lähettää. Emme anna tämän kuitenkaan
lannistaa, kehitellään myöhemmin jotain muuta – ehkä vaikka jostakin
ympäristöjärjestöstä löydettäisiin vierailija energia-asioihin liittyen.
Tässä
yhteydessä täytyy mainita, miten viime vuotuiseen teemaan (jätteiden määrän
vähentäminen sekä kierrätyksen lisääminen) koulullamme kävi loistavan
tietoiskun pitämässä Ylä-Savon jätehuollon jäteneuvoja J
Tämän vuoden
teemaksi oppilaat valitsivat viime keväänä energian säästämisen. Ohjelma
pyörähti käyntiin alkukartoituksella, jossa selvitettiin sekä oppilaiden
tietämystä aiheesta että mihin kaikkeen koulussa kuluu energiaa. Alkukartoituksessa löydettyjen ongelmakohtien jälkeen seuraava vaihe on
parannusideoiden kerääminen: miten energiaa saataisiin säästettyä.
Tällä
hetkellä alkukartoituksessa ollaan siinä vaiheessa, että on selvitetty
oppilaiden tietämystä. ”Energia” -sanaa ei juurikaan alakoulun puolella
tunnettu, muutamat oppilaat tosin osasivat liittää sen sähköön. Yläkoululaisista useampi
tiesi mitä ”energialla” tarkoitetaan, mutta se miten sitä tuotetaan, oli
monelle vierasta. Seuraavaksi avaamme aihetta enemmän lapsille/ nuorille, ja
sitten jalkaudumme ympäri koulua havainnoimaan missä kaikessa kulutamme energiaa. Kun energian käyttöä on kartoitettu, niin sen jälkeen alamme kerätä ideoita missä kaikessa voisimme sitä säästää (ja toki myös opettajakollegat pääsevät
miettimään samaa kysymystä).
Tämän blogin
tarkoitus on kertoa Keiteleellä sijaitsevan Nilakan yhtenäiskoulun kestävän
kehityksen ohjelman toteutuksesta. Itse ohjelman teimme viime vuonna, jolloin se
oli koekäytössä (linkki kunnankotisivuilta löytyvään ohjelmaan tulee tänne
blogiin pikimmiten). Toiminta sai hyvin tuulta purjeisiin ja tänä vuonna ajattelimme
laittaa blogin pystyyn, jotta myös kodeissa paremmin tiedettäisiin mitä kaikkea
koulussa puuhaillaan.Blogin kautta
vanhempien on myös mahdollista osallistua ohjelman toimintaan.
Tästä on hyvä
lähteä liikkeelle, lisää informaatiota tulossa piakkoin!