Energian säästäminen – missä mennään?

Yhtenäiskoulumme jakaantuu kahteen rakennukseen ala- ja yläkouluun. Sähkön kulutus vuonna 2012 oli rakennuksien osalta seuraava: yläkoululla kului sähköä 224505 kWh ja alakoululla kului 178711 kWh (euroissa tämä tarkoittaa noin 43 000). Alkutiedot ovat tärkeitä, jotta voimme vertailla energian säästämiseen liittyvien toimiemme tehoamista. Vertailua tosin hankaloittaa ensi vuonna alkava alakoulun keittiön remontti.

Keräsimme energian säästämisideoita oppilailta ja koulunhenkilökunnalta. Alla on koottu lista kaikista ideoista:

Sähkölaitteet

• Sammutetaan kaikki laitteet joita ei käytetä (kokonaan ei vain virransäästö tilaan)
• Esim. kopiokone yöksi, opettajien kahvinkeittimet (voisi hankki termarit?)
• Luovutaan InfoTV:stä, niissä ei ole muuta hyödyllistä kuin ruokalista (minkä voisi tulostaa ilmoitustaululle) ja ovatko ne yötäpäivää päällä?
• Opettajat saisivat säätää tietokoneidensa näytöt, niin ettei ne ole koko ajan päällä ja ottaa koneet laturista kun akku on täynnä (samoin atk-luokan koneet)
• Opettajien autojen lämmittimiin ajastimet
• Huolehditaan varsinkin lomien ajaksi kaikki turha pois päältä
• Vanhat koneet vievät paljon sähköä. Molemmissa opehuoneissa on jääkaapit, jotka todennäköisesti ovat sähkösyöppöjä. Keräävät pakastelokeroon jäätä jo hetkessä, varsininkin yläkoulun kaappi.

Valaistus

• Ei pidetä turhaan valoja päällä
• Sammutetaan tunnin jälkeen valot
• WC:ssä usein jatkuvasti valot
• Avataan noi sädekaihtimet, päivällä usein näkee ilman valojakin
• Koulun pihalla on turhan myöhään valot

Lämmitys ja ilmastointi

• Ainakin yläkoulun lämpötilaa voi laskea asteella tai kahdella
• Ilmoitetaan vuotavista ikkunoista/ ovista eteenpäin
• Ilmastointi tulee säätää optimiksi (ei tuuleteta pitämällä käytävän ikkunoita tunnin ajan auki talvella)
• Voiko ilmastoinnin säätää kevyemmälle yöksi? (mikä on minimi, ettei tule vahinkoja? esim. lomia ajatellen)

Veden kulutus

• Ei lasketa turhaan vettä, esim. käsien pesun voi hoitaa tehokkaammin, eikä asuta liikka tunnin jälkeen suihkussa
• Huolehditaan, että hanat menevät kiinni à ilmoitetaan vuotavista hanoista heti eteenpäin
• Onko vesikalusteiden virtaama rajoitus kunnossa?

Muita keinoja

• Suositaan hankinnoissa myös ympäristöystävällisiä tuotteita, hinta ei saa olla ainoa kriteeri
• Jatketaan kierrättämistä, tällöin vältetään uusien tavaroiden hankinta ja säästetään välillisesti tuotantoon ja kuljetukseen kuluva energia
• Rajoitetaan paperin kulutusta, opettajille tulostusohjeet – kaikki eivät esim. tulosta kaksipuoleisena
• Ei heitetä ruokaa roskiin, otetaan vain sen verran kuin syödään (välillinen energian kulutus)
• Opettajat voisivat suosia kimppakyytejä
• Suositaan ruokalan hankinnoissa lähiruokaa
• Jokainen koittaisi kiinnittää arjessa huomiota energian kulutukseen, ja jos ei osaisi ratkaista ongelmaa, niin kysyisi sitten muilta tai pyytäisi apua

Joulu alkaa lähestyä jolloin keke-ohjelma laitetaan hetkeksi sivuun (tai toki asioita toteutetaan, mutta ei tuoda uusi ideoita käytäntöön – kun kuormitusta opetushenkilöstöllä on muutenkin tarpeeksi). Aloitimme marraskuun aikana energian säätämisen tekemällä muutoksi LVI-laitteiston ja valojen käyttöön. Ne vastaavatkin koulujen energian kulutuksesta suurimman osan, LVI-laitteisto vie 57 % ja valaistus 27 % (lähde 1).

                                                    Kuva: Sähkönkulutuksen yleisestä jakautumisesta kouluissa (lähde 1)

Yläkoulun sisälämpötila laskettiin asteella (siellä kun oli selkeästi lämpimämpää kuin alakoulun puolella, jota osa kuvailee ”viileähköksi”). Ilmastointia ei meidän koulurakennuksissa kannata teknisentoimen mukaan vähentää yöaikaan, sen vuoksi että välttyisimme sisäilmaongelmilta. Valaistukseen sen sijaan teimme muutoksia. Yläkoulun käytävän valot eivät enää syty päälle klo 5.30 – en osaa yhtään sanoa, että miksi ne edes ovat niin aikaisin syttyneet! (tästä parannuksesta saamme kiittää mainiota talonmiestämme). Opettajat myös ohjeistivat oppilaita, että valot voidaan sammuttaa kaikista tiloista, jos tilat ovat käyttämättä yli kymmenen minuuttia. Vastoin yleistä käsitystä näin voi tehdä myös loisteputkien kanssa (lähden 2). Opettajille välitettiin ohjeistus omien läppäreiden asetuksien muuttamiseksi (nyt osan kannettavien näytöt loistavat kirkkaina ympäri vuorokauden), sekä sähkölaitteiden sammuttamiseksi opettajien huoneista työpäivän päätyttyä.

Tammikuussa jatkamme energian säästämistä miettimällä mitkä yllä olevasta listasta voidaan toteuttaa. Aivan tyysti toimintamme ei tosin katkea, sillä tarkoituksena on toteuttaa, viime vuotuiseen tapaan joulukuussa talviliikuntavälineiden kierrätyspöytä. Siitä lisää infoa myöhemmin.

Lähteet

1) Energiakolmio. Energian säästäminen on taitolaji. http://www.energiakolmio.fi/fi/blogi/energian-saastaminen-taitolaji/ (luettu 25.112013)

2) Motiva. Sisävalaistus. http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/valaistus/sisavalaistus (luettu 25.11.2013)

Tuikkujahti

Lähde: Tuikkujahti

Koulultamme osallistuu Tuikkujahtiin 6, 7 ja 8lk. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota kierrätyksen tärkeyteen ja helppouteen, sekä samalla kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja tuikkujen keräämisessä tarvittavan verkostoitumisen avulla.

Mistä siis on kyse? 6–8 luokkien oppilaat keräävät marras-tammikuun ajan tuikkujen käytettyjä (ja puhdistettuja) alumiinikuoria, jotka sitten toimitetaan eteenpäin. Meidän kilpailualueena on Ylä-Savo. Kerättyjen tuikkujen määrä suhtautetaan luokan oppilasmäärään, ja sitten selvitetään, mikä luokka oli tehokkain kerääjä. Voittajan luokkaretki kassa lihoo hieman ja muut saavat pienempiä palkintoja. Toki muidenkin luokkien oppilaat saavat tuoda koululle tuikkuja, alakoulun puolelle oli jo ilmestynyt keräyspisteitä! Luulen, että piakkoin yläkoululaisetkin ovat tuikkuja haalimassa…

Katsotaan miten meidän käy.

- Mikko

PS. Tuikkujahtiin voi tutustua kilpailun kotisivuilta: http://www.tuikkujahti.fi/  tai Facebook ryhmässä.

Alkukartoitus jatkui: mistä säästää energiaa?

Energian säästämistä koskeva alkukartoitus jatkui. Käsittelin 6-9 luokkien kanssa niitä ongelmakohtia joita oppilaille teettämässämme kyselyssä selvisi, nuorempien oppilaiden osalta luokanopettajat tekivät saman oman luokkansa kanssa.

Energian tuotanto oli oppilaille aika vierasta, jokainen osasi nimetä joitakin energian tuotantotapoja, mutta harva pystyi nimeämään niitä yli kolmea kappaletta. Energian säästämisen osalta nähtiin tärkeäksi taloudellinen säästö, mutta yhteyttä luonnonvarojen kulutukseen tai ympäristön saastumiseen sen sijaan ei juuri tunnettu – johtuen ehkä siitä ettei energiantuotantotapoja tunnettu. Kun kävin oppilaiden kanssa läpi energian tuotantoa uusiutuvien ja uusiutumattomien energianlähteiden osalta, useampi oppilaista kuitenkin tiesi niistä kohtuullisesti.

Luonnonvarojen kulutuksen osalta keskustelu lähti mielenkiintoiseen suuntaan. Esittelin oppilaille WWF:n tilastoja joiden mukaan me maapallon asukkaat kulutamme luonnonvaroja 1,5 maapallon edestä. Jos taas kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme kolmen maapallon luonnonvarat (lähde¹).

Katsoimme tunnilla myös Petri Luukkaisen Tavara taivas dokumenttielokuvan trailerin. Luukkainen teki mielenkiintoisen ja varsin rohkean ihmiskokeen. Hän laittoi joululomallaan kaikki tavaransa varastoon ja sääntöinä oli, että joka päivä hän saa sieltä hakea yhden tavaran, eikä uusia saanut ostaa. Näin hän pyrki selvittämään mitkä tavarat todella ovat hänelle tarpeellisia, sekä sen millaiseksi hänen elämänsä muuttuisi kun tavaroiden ja kulutuksen merkitys vähenisi. (Pahoittelen trailerissa kuuluu kiroilua)

 

Traileri herätti runsaasti kommentteja, niin puolesta kuin vastaan. Moni hämmästeli Luukkaisen rohkeutta, yhtä montaa asia nauratti. Muutamat pitivät Luukkaisen koetta typeränä, koska ”kyllä sitä nyt tietää mitä tarvitsee”. Tosin kaikki olivat sitä mieltä, että jos heidän perheensä nyt muuttaisi, niin turhiakin tavaroita kyllä löytyisi (huom. siis turhaa kulutusta, jonka tuottamiseen ja kuljettamiseen on kulunut luonnonvaroja).   Keskusteluun nousi myös kaikilla ryhmillä näkökanta, etteivät tavarat ole elämän tärkeimpiä asioita. Lainatakseni erästä kuudennen luokan tyttöä: ”kyllä kaverit ovat tärkeämpiä”.

Meidän energian säästämisen tavoitteena ei ole lopettaa kaikkea kuluttamista, vaan miettiä onko kaikki kulutuksemme oleellista ja välttämätöntä. Esimerkiksi tarkoituksena ei ole pitää opetusta talvella kynttilän valossa, mutta voimme pohtia onko oleellista, että koulun ulkovalot palavat sunnuntai iltaisin vielä kello 21.30? 

Seuraava tehtävä on selvittää mistä meidän kannattaa koululla lähetä energiaa säästämään? Mukana ideoimassa on oppilaiden ja opetushenkilöstön lisäksi: keittiön väki, siistijät, nuorisotoimi, liikunnanohjaaja, sekä kuraattori.

Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi!

- Mikko

Lähteet

1)      WWF Living planet -raportin tiivistelmä. http://wwf.fi/mediabank/2269.pdf luettu 4.11.3012